*

JaakkoMeretniemi Keskeltä luokkaa

Äänestysikäraja alas ja verot valtion maksettaviksi!

Puoluesihteerit on kutsuttu koolle pohtimaan äänestysikärajan laskemista 16 vuoteen.

Kaikki peruskoulun läpäisseet ovat tulleet valistetuiksi poliittisen järjestelmämme rakenteesta yhteiskuntaopin kurssilla. Tällä perusteella voisi ajatella, että henkilö on lunastanut itselleen äänioikeuden.

Työssäni historian ja yhteiskuntaopin lehtorina huomaan, miten oppilaat todellakin oppivat ne asiat, joita heille opetetaan. Toisaalta ilmi käy päivittäin myös se, miten kokemattomia he yhä ovat monien asioiden suhteen. Vanhempien elatusvelvollisuus jatkuu 18-vuotiaaksi saakka. Kun ei vielä ole vastuussa omasta elannostaan, monet talouteen, verotukseen ja tulonjakoon liittyvät asiat tuntuvat kaukaisilta. On paljon sellaista, jolle ei alaikäisenä tarvitse uhrata ajatuksia, eikä tämä ole pelkästään huono asia.

Uskon, että mikään ei kehitä yhteiskunnallista ajattelua paremmin kuin se, että ihminen on itse vastuussa omasta elannostaan. Jos ei omassa arjessaan tarvitse pohtia mistä raha tulee ja minne se menee, ei ole valmis päättämään näistä asioista suuremmassakaan mittakaavassa. Ratkaisu nuorten aikuisten heikkoon äänestysaktiivisuuteen ei ole äänioikeuden ulottaminen murrosikäisille. Ratkaisu on jokin muu.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

4Suosittele

4 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (5 kommenttia)

Käyttäjän Mahjong kuva
Erkki Martikainen

Arvostettava kirjoitus.
Hienoa.
Demareittenkin piirissä on siis ihan viisaita ja ajattelevia ihmisiä.

Käyttäjän PekkaMansala kuva
Pekka Mansala

Poliitikot mielellään käyttävät termiä ”nukkuvat äänestäjät” ja syyllistävät heidät. Pieleen menee. Ei ole äänestäjän vika, jos yksikään ehdokkaista ei herätä vähääkään luottamusta.
Miksi äänestää sellaista johon ei luota edes äänen vertaa ?

Myös äänestämättömyys on kannanotto ja sen tulisi näkyä tuloksissa. Jos esimerkiksi eduskuntavaaleissa (vaikka äsken olivatkin kuntavaalit) äänestysprosentti olisi 50, paikoista tulisi täyttää vain puolet eli äänestysprosentin suhteessa. Nykyinen tilanne on järjetön. Jos äänestysprosentti putoaisi lähelle nollaa valintaan riittäisi, että äänestää itse itseään. Sitten olisi muka valtuutettu hoitamaan yhteisiä asioita. Ei tietenkään ole.

Jos nuo äänettömät äänetkin hyväksyttäisiin mielipiteeksi, äänestysprosentti olisi aina täydet 100. Mittavien säästöjen lisäksi vaikkapa vain 100 edustajan toimien seuraaminen olisi helpompaa kuin 200 joukkoon piiloutuvan. Myös putoamisen vaara kasvaisi ja silläkin saattaisi olla veronmaksajien kannalta hyvä vaikutus.

Nykyinen määrä 200 ei ole mikään tae edes demokratialle, koska vain puolueen kellokkaan mielipiteellä on ryhmäkurin takia merkitystä. Sen mukaan kaikki ainakin eduskunnassa äänestävät. Lisäksi vielä EU:n sanelu.

Sillä mitä poliitikot puhuvat ei ole merkitystä, koska poliitikot saavat vapaasti valehdella ilman seurauksia. Edellisissä kuntavaaleissa Ukissa kaksi jostain puolueesta valittua loikkasi heti tulosjulkistusta seuraavana päivänä toiseen puolueeseen. Eivät voi siis syyttää edes linjaerimielisyyttä, vaan teko oli harkittu petos, mikä ilmeisesti jäi täysin ilman seuraamuksia. Edes Oikeusministeriö ei kiinnostunut tapauksesta, vaan vähätteli temppua vastauksellaan ”Poliittinen vastuu toteutuu sitten seuraavissa vaaleissa”.
Ei taida toteutua, koska kaikilla on aina kannattajansa. Yhä edelleen jopa Hitlerillä, Stalinilla ja muilla hirviöillä on kannatusta ja loikkarit taitavat olla sankareita vastaanottavassa puolueessa.

Eduskunnassa tarvitsemme kansan edustajia emmekä ”kansan”edustajia.

Toteuttaisi myös monen kaipaamaa julkisen sektorin leikkausta. Politiikkahan on ehdottomasti kallein osa julkista sektoria poliitikkoineen, heidän avustajineen ja poliittisine virkamiehineen.

Käyttäjän MattiAhlstedt kuva
Matti Ahlstedt

Politiikkaan tarvitaan koe-aika niinkuin mihin tahansa työpaikkaan, joka kannustaisi puhumaan totta ennen ja jälkeen vaalien, toinen mitä juuri tarvitaan on vastuu teoista ja puheista. Jotta päästään oikeasti kansaa hyödyttäviin lopputuloksiin.

Äänestämättömyyden ymmärtää hyvin, ennen vaaleja luvataan kaikkea mahdollista ja vaalien jälkeen tapahtuu aivan toista, ei ihme että että äänestäjät passivoituvat kun se "vaikuttaminen" on silmänlumetta.

Joten tuolla äänestyikärajan laskulla tavoitellaan äänestäjiä joilla ei ole poliittista kokemusta, siniset silmät asioiden suhteen ja helppo hurmata puheilla.

Käyttäjän rjaaskel kuva
Risto Jääskeläinen

Suosittelun arvoinen artikkeli.
Sekaannut sivuseikkaan: "verot valtion maksettaviksi". Tuolla idealla täytyy olla ikuinen tuoreustakuu, koska se aina kuulostaa niin tuoreelta.

Käyttäjän jannekejo kuva
Janne Kejo

"Jos ei omassa arjessaan tarvitse pohtia mistä raha tulee ja minne se menee, ei ole valmis päättämään näistä asioista suuremmassakaan mittakaavassa."

Huomattava osa yhteiskuntamme nykyisistä talousongelmista johtuvat juuri siitä, että poliitikot hoitavat yhteiskunnan taloutta aivan kuin se olisi kotitalous taikka liikeyritys.

Yhteiskunnan talous poikkeaa oleellisesti yksittäisen toimijan taloudesta.

Yksi iso ero on se, että yksittäisen toimijan näkökulmasta raha on menetetty -- se lakkaa olemasta -- kun se on käytetty. Yhteiskunnan puitteissa näin ei ole. Kun yksi taho ostaa jotain, myyjänä on toinen taho, ja tälle tuo raha on tuloa.

Tämä tulee näkyviin aina kun puhutaan siitä, mitä jokin asia maksaa yhteiskunnalle. Asiasta puhutaan aivan kuin raha katoaisi mustaan aukkoon ja lakkaisi olemasta.

Esimerkiksi pakkoruotsin kustannuksista puhuttaessa en muista nähneeni kenenkään mainitsevan, että esimerkiksi opettajien palkkakustannukset eivät ole opettajille kustannuserä vaan päinvastoin tuloa. Opettajien käsistä ne rahat menevät sitten vuokranantajalle ja ruokakauppaan ym. ja vähitellen palautuvat valtiolle veroina.

Toinen ero yhteiskunnan talouden ja tavallisen tallaajan talouden välillä on juurikin se, että yhteiskunnalla on verotusoikeus. Kerran käytetty raha voidaan käyttää uudelleen kunhan se vain kerätään ensin verona takaisin.

Yhteiskunnan puitteissa raha ei kulu kun sitä käytetään; se vain siirtyy yhdeltä haltijalta toiselle.

Luulenpa, että pienelle lapselle tällaisen opettaminen voisi olla jopa helpompaa kuin aikuiselle, joka on jo vuosikaudet käyttänyt "omaa" rahaa.

Edit: Vielä pieni lisäys...

Koska raha ei kulu vaan kiertää kun sitä käytetään, ja koska se voidaan käyttää uudelleen kunhan se vain kerätään ensin verona takaisin, on selvää, että yhteiskunnan toimintavapautta ei rajoita rahan määrä.

Se resurssi, joka asettaa rajat sille, mihin yhteiskunnalla on varaa, on työvoima. Niin kauan kuin yhteiskunnassa on joutilasta työkykyistä ja -haluista työvoimaa, yhteiskunnalla on varaa kasvattaa toimintojaan.

Nykyään poliitikot hoitavat yhteiskunnan taloutta samalla tavalla kuin kiinteällä kuukausipalkalla työskentelevä virkamies omaansa: ensin katsotaan paljonko on rahaa käytettävissä ja sitten mietitään mihin se riittää.

Tuolla mentaliteetilla ei hyvinvointivaltiota olisi ikinä rakennettu. Hyvinvointivaltio rakennettiin niin että ensin päätettiin, mitä halutaan, ja sen jälkeen se rakennettiin työllä. Raha on pelkkiä pelimerkkejä.

Toimituksen poiminnat